Kävimme viikonlopun mökkeilemässä. Saunottiin, grillattiin, kalastettiin ja veneiltiin. Tai jos rehellisiä ollaan niin minä ja tyttö oleskeltiin mökissä ja jätettiin nuo kalahommat perheen miehille :D

Pojat poseraa laiturilla :)


Olen tässä viikonlopun pohtinut, että mitä kertoisin lyhytkasvuisuudesta, miten se voi vaikuttaa elämään ja miten se vaikuttaa etenkin tällä hetkellä. Tai ylipäätään mitä siitä kukaan haluaa tietää?
Alussa kun meillä alettiin epäilemään Metatrooppista dysplasiaa, niin meille ohjeistettiin tyttöä käsitteleen pelkästään ns. blokissa. Eli kietaisubodyt oli vain sallittuja ja hoidot tehtiin kyleltä kylelleen liikutellen. Ei pyllypesuja hanan alla. Ei normaaliin tapaan röyhtäyttelyä. Tämä ohjeistuis siksi, koska tähän voi kuulua niskanalueen heikkoutta.
Ja nyt pari viikkoa sitten se helpotti, koska katsottiin että ei ole tarvetta onhan se tullu vahingoittumatta alateitsekkin. Mutta nyt tulee sitten lisää.
Perjantaina lääkäri soitti, kun olimme menossa mökille. Kuvia on katsonut lisää ja niskan sekä rintarangan kohdalla selkäranka on jotenki ahdas. Nyt tiistaina sitten pohtivat viikko tapaamisessa mitä sille tehdään ja ylipäätään voiko sille tehdä mitään. Ja nyt palasimme takasin tähän ns. blokkeiluun. Eli se siitä huolettomasta viikonlopusta.
Ensin tuo lonkkien tilanne vetää mielen matalaksi ja tämä nyt oli jo ekan makustelun jälkeen pelottava asia. Tietäähän sen, että jos selkäranka vahingoittuu, että miten se voi vaikuttaa liian moneen asiaa.

Tyttö otti loman kannalta ja nukku melkeen koko ajan :)


Kyllä me tytön kanssa kuitenkin vähän käytiin ulkoilemassakin :D